Lanssia pakoon

Julkaistu

Vuoden 2009 Puntalasta ei selvitty ihan naarmuitta. Pienestä välikohtauksesta johtuen saimme silloisen kaverini kanssa järjestyksenvalvojalta kyydin autollamme alueen ensiapupisteelle. Järkkäri palautti auton myös kiltisti samalle paikalle missä se oli ollutkin.

Meidät tutkittiin ensiavussa ja kartoitettiin ulkoiset vammat, sekä pohdittiin jatkotoimenpiteitä. Itselläni oli varvas murtunut ja jalkaterä suureksi siniseksi palloksi turvonnut. Kaverini taas oli saanut osumaa pään alueelle.

Särystä huolimatta, tai ehkä juuri sen takia teki mieleni kovasti tupakkaa. Yritin anella työntekijöiltä lupaa päästä savukkeelle, edes yhdelle, mutta eihän se tietenkään käynyt. Lopulta, kun aikaa oli kulunut kiitettävän paljon, sain luvan lähteä tupakalle. Kiltti ensiapumies jopa tuli kanssani minua samalla tukien ja tarjosi yhden omista savukkeistaan.

Siinä ulkona oleillessamme eteemme kurvasi ambulanssi ja ambulanssista astui ulos ambulanssihenkilökuntaa. Ihmettelin siinä hetken, että kukahan luuseri nyt joutuu lähtemään pois kesken festareiden, kun lanssimiehet kävelivätkin meidän luoksemme ja ilmoittivat, että meidän tulisi lähteä sairaalaan tarkempia tutkimuksia varten. Kuin salamaniskusta yhdessätuumin kaverini kanssa päätimme, että mehän ei sairaalaan mennä. Lähdettiin nopein juoksuaskelin pois ensiapupisteeltä ja onnistuttiin jotenkuten kipeästä jalasta huolimatta pääsemään takaisin autollekin.

Nyt kun jälkeenpäin järjellä mietin, en käsitä miksemme suosiolla lähteneet sairaalaan, sillä kun seuraavana päivänä palasimme takaisin kotiin, oli kipu jalassani yltynyt niin kovaksi, että jouduin lopulta kuitenkin itse linkkaamaan päivystykseen. Muistoksi reissusta jäi vino varvas.

- PS
TUOREINTA TURINOINTIA

"Syöksyin raivokkaasti teltasta ulos raviradan halkaisevalle ojanpientareelle ja kehostani poistui suihkuna jokunen illan aikana nauttimani juoma."

"En ollut koskaan kokenut mitään vastaavanlaista ja myös sotajoukkoni pussukoiden perukoilta halusi tulla välittömästi katsomaan mistä on kyse."