Oli sateinen ja muutenkin kostea viikonloppu. Seinäjoelle oli kova hoppu. Provinssi oli määränpää, ajotahdin määräsi sää. Perille saavuttiin, tiketit lunastettiin, uudet pullot korkattiin. Loppui lyhyeen kaljan lipitys, kun edessä olisi teltan pystytys. Yritys oli kova, mutta pystyssä oli telttamme oma. Kalja päähän alkoi nousta, nautittiin löysin rantein show´sta. Paras olisi vielä edessä, kunhan vain promillet pysyisivät veressä. Hetken olimme kuninkaita, vaan yllättävästi uneliaita. Kaverit löysivät jonkinlaiset muijat, oli aika kaivaa esiin nuijat. Yritys oli jälleen kova, jotta pystyssä olisi teltta oma. Veltot oli kuitenkin heijarit, pettyneitä ne omaavat veijarit. Aamulla kun herättiin, kamppeemme kerättiin. Pää särki koko sakilla, oli roolinsa 24-pakilla. Illalla päät uuteen nousuun, koitetaan olla kusematta housuun. Tää on vaan festarimestarin elämää, ei yhtään sen enempää. Provinssissa kun pilettää, ei kannata ensi vuonnakaan väliin jättää.