Kirjailijan kynästä: Niin, halusitsä ne liput?

Olen välillä nauranut vedet silmissä Festarikalevalaan ryöpynneitä tarinoita. Jotkut jutuista ovat myös liikuttavia, opettavaisia ja jopa nerokkaasti kirjoitettuja. Tällaisia sepustuksia on mukava arvioida ja ottaa kourallinen kunkin teemaviikon parhaita raadin tarkempaan käsittelyyn.

Mutta sitten on se iso mutta.

Monet hyvistä teksteistä päätyvät toukokuussa ilmestyvään Festarikalevala -kirjaan, mutta emme voi ottaa niitä välttämättä huomioon jakaessamme ilmaislippuja ja muuta krääsää ensi kesän festareille.
Jaa miksemme? Noh, koska kirjoittaja ei ole jättänyt rikospaikalle muuta jälkeä itsestään kuin mukanokkelan nimimerkin.

Laittakaa, hyvät rokkiräyhät, edes sähköpostiosoitteenne sille tarkoitettuun kenttään. Vaikka olemmekin uskomattomia hakkereita, emme lähde selvittämään kunkin nimimerkin takaa löytyviä syrjäytymisvaarassa olevia hömötiaisia ellei tiedossamme ole mitään yhteystietoja. Jättämänne sähköpostiosoitteet eivät näy ulkopuolisille, ja ainoa mahdollinen roskaposti on se, jossa tyrkytetään ilmaislippuja kesän rientoihin.

Näihin tunnelmiin lepo. Muistakaa tänään omahyväisen kukkapuskittelun sijaan niitä naisia, jotka todella tarvitsevat apuanne. Unifemin kautta homma onnistuu näppärästi.

TUOREINTA TURINOINTIA

"Syöksyin raivokkaasti teltasta ulos raviradan halkaisevalle ojanpientareelle ja kehostani poistui suihkuna jokunen illan aikana nauttimani juoma."

"En ollut koskaan kokenut mitään vastaavanlaista ja myös sotajoukkoni pussukoiden perukoilta halusi tulla välittömästi katsomaan mistä on kyse."